lauantai 31. heinäkuuta 2010

Matkalaulu (taas)


Olen lähdössä. Siis matkalle. Sen vuoksi klassikkoni osuu matkalauluun. Jotenkin tässäkin laulussa on sellainen hienoinen surumielisyyden vire, joka liittyy aina lähtemiseen (etenkin kun osa perheestä jää kotiin). Myönnän heikkouteni matkalauluihin, mutta ne tuovat lohtua pitkillä, yksinäisillä ja tylsillä matkoilla. Ne kuljettavat matkalaista hetken aikaa vierekkäisessä todellisuudessa, jossa voi olla kysymättä itseltään, että ollaanko jo perillä.
The Black Crowes:n Wiser time on minusta mainio matkalaulu. Siinä on sopivan laiska tunnelma. Lisäksi slidekitaran ja sähköpianon soundit ovat mitä parhaita matkakumppaneita. Mielestäni The Black Crowes jatkaa ajoittain komeasti samalla musiikillisella tiellä, jota viime viikkoisen klassikkoni The Allman Brothers Band tallasi muutama vuosikymmen aiemmin. Ja hassua kyllä molemmissa bändeissä on veljesparit: Duane ja Greg Allman The Allman Brothers Bandissä sekä Chris ja Rich Robinson The Black Crowes:ssa.

Muita matkalauluja sunnuntaille löytyy täältä.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Miehistä ahdistusta parhaimillaan


The Allman Brothers Band oli 60- ja 70-luvun vaihteessa aivan mieletön liveyhtye. Siitä johtuen jokaisen rockpoliisin levyhyllystä löytyy yhtyeen ensimmäinen live at Filmore East. Tämä levy on monien mielestä paras koskaan tehty live-levy. Sen päättää 23-minuuttinen versio laulusta Whipping Post, joka on yksi parhaista miehistä itsesääliä ja angstia kuvaavista lauluista. Ja kaiken takanhan on nainen kuten nuo turkulaiset veljeksetkin ovat aikanaan todenneet. Sen lisäksi tämä biisi on kertakaikkisen mureaa soitantoa aina hienoon päätökseen saakka. Ajattelin säästää arvon lukijoiden sunnuntaiminuutteja ja pistää tänne laulun studioversion Allmanin ensilevyltä.

Täältä löytyy muita mureita sunnuntaiminuuttien ääniraitoja.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

täydellinen sunnuntai

Tämä Lou Reedin laulu ei kerro kauniista päivästä. Siinä kuvataan hetkeä heroiiniriippuvaisen helvetistä. Siksi se minusta on myös karhean kaunis kuvaus elämän katoavasta kauneudesta. Siinä syy, miksi valitsin sen tälläisen hellesunnuntain klassikoksi. Perustelut ovat lyhyet, koska läppäri polttaa polvia auringon avustuksella.

Muut aurinkoiset klassikot löytää täältä.